tiistai 8. marraskuuta 2011

Yksiavioisuus



Kuljemme kaksistaan puron viertä.
                  Linnut  l a u l a v a t  meille.
          Olet ollut epätavallisen hiljainen koko reissumme ajan.
Yhtäkkiä pysähdyt ja tartut minua kädestä.


"Rakas - en kestä ajatusta elämästä ilman sinua. Tahdon vain sinut, vain sinut."


Sanasi kuulostivat kauniilta,
vaikka tunsinkin pienen syyllisyyden pistoksen sydämessäni.
Olen ollut PETOLLINEN - en kerran, tai edes kahdesti - olen ollut sitä aina.

Katsoit minua syvemmälle silmiini kuin koskaan ennen ja näit sen.
R A I V O  valtasi kehosi sydämestäsi lähtien,
tunsit kuuman veren virtaavan suoniasi pitkin nopeammin kuin koskaan,
tartuit kaksin käsin kiinni hauraaseen kaulaani ja puristit rystysesi valkeiksi.

           Kaadoit minut puroon ja painoit kasvoni pinnan alle.
Ennen kuin katseeni muuttui elottomaksi,
                          ehdin vielä luoda katuvan katseen raivoisiin silmiisi.

Puro nieli kyyneleeni ennen kuin ehdit nähdä.


0 kommenttia:

Lähetä kommentti