perjantai 21. lokakuuta 2011

Mielihalu


V I E R E S T Ä  seuraat hänen kivistä taivaltaan,
eksymistä metsään.
Hän on kuin kuralammikossa nukkunut höyhen,
herätessään tuulen ja sateen orja.
Likaiseksi riepoteltu, satutettu ja hylätty.

Silti kaunein asia maailmassasi.

Voisitpa kertoa hänelle,
kuinka sivusilmällä ihastelet hänen hymyään,
kaihoat hänen kosketustaan,
iltaisin toivoisit hänen nukahtavan viereesi,

EIKÄ  M I L L Ä Ä N  MUULLA OLISI MERKITYSTÄ.